Sain tänään viestin Janelta: "Tänään puoli seitsemän. Fatburn. Be there!"

Olisin toki keksinyt paljon muitakin tapoja viettää iltani, mutta komento oli käynyt niin päättäväisesti että en uskaltanut lähteä sitä kyseenalaistamaan.

Saavuin treffipaikalle vähän ennen sovittua aikaa. Minulla oli jo ennakkoon tapaamisesta huono tunne. Penteleen kanttura, että läksikin käskyttämään sillä tavalla tänä iltana!

Jane saapui paikalle tismalleen sovittuun aikaan. Tuijottelimme toisiamme hetken. "Kyllä huomaa ettemme ole tavanneet aikoihin", Jane aloittaa kohteliaasti. "Haista itse", ajattelen mielessäni. Ääneen lähden kuitenkin tiedustelemaan mitä Rouva F:llä on minun varalleni tälle illalle suunnitteilla. "Perussetti", kuuluu vastaus, "tätä on veivattu jo neljä viikkoa että eiköhän tuo teikäläiseltäkin luonnistu".

Jane vääntää stereoiden nupit kaakkoon ja lähdemme liikenteeseen. Ihmettelen mielessäni, miten eukko näyttääkin tänään niin vastenmieliseltä ilmestykseltä. "Kinttua ristiin darling", Jane komentaa, "kyllä huomaa että söit eilen sipsejä ja aloitit tänään päiväsi kakkukimpaleella, joita joku oli rahdannut toimistolle kasapäin. Vyötärö ei tällä menolla tule olemaan hyve joka varrestasi löytyy."

Puren hammasta yhteen etten lataisi takaisin muutamaa erittäin nasevaa kommenttia ja yritän sen sijaan keskittyä askeltamaan Janen ohjeiden mukaan. Kasarikuningatar ei tosin ole tällä kertaa panostanut koreografioihinsa kovinkaan suurella tunteen palolla, sillä sarja kaikessa tavanomaisuudessaan jättää minulle aivan liikaa mahdollisuuksia keskittyä miettimään muita asioita, kuten vihaamaan tuota poweripimua.

Lopulta en enää kykene hillitsemään pientä kiukunpurkausta: "olisit edes tonkinut jukeboksistasi vähän kurantimpaa kamaa kun kerran koreografioistasi ei suuria orgasmeja tällä kertaa saa. Arvaa olisiko tälle illalle ollut vähän muutakin tekemistä, kuten... sohvalla makoileminen..."

Jane katsoo minua huvittuneena pientä säälinpoikastakin katseessaan: "kuulehan punkero, jos biitsikuntoon mielit edes ensi kesäksi niin keskity nyt vaan siihen teputtamiseen ja säästä jurputukset vaikka seuraavaan elämään!"

Okei. Mitäpä siinä sitten. Triljoonaa v-askelta ja mamboa myöhemmin olen vihdoin siitä vaiheessa että saan nakata pyyhkeen olalle.

Paskan möivät. Näytän Janelle kieltä ja lupaan ettemme tapaa ihan vähään aikaan uudestaan.

Treffit helvetistä. Sinne lentää myös vaakani ensi tilassa. Saanpahan olla eukolta vähän aikaa rauhassa.