Viikon paras ilta taas menossa. Puhumme siis torstaista. Luin justiinsa viikko sitten torstai-iltana rustaamiani aatoksia ja ihan winnerifiiliksissä olin silloinkin.

Tänään kruununi ei ehkä kimaltele ihan yhtä kirkkaasti kuin viikko sitten, sillä olen uuvuttanut itseni lähes tainnoksiin järkyttävän perusteellisella siivoussessiolla.

Niin ihana kuin Talo tätä nykyä onkin, se on myös varsin vaatelias: neliöitä alkaa olla siinä määrin runsaasti että niitä ei runnota läpi ihan lyhyessä tovissa. Olin onneksi psyykannut itseäni tähän koitokseen jo maanantaista asti, joten tänään töistä tultuani en edes yrittänyt pyristellä vastaan: imurin kahvaan kiinni ja toimeen. Taistelin urakkani läpi kuin jäänmurtaja Urho, en väistellyt yhtäkään villakoiraa enkä nöyrtynyt yhdenkään koirankarvatuppaan edessä. Imurointia seurasi parketilla pyörähtely lattiamopin avecina sekä huonekaluston viimeinen voitelu pölyrätillä. Koville se otti, mutta kestin sen kuin mies... nainen.

Lopussa kiitos seisoo. Liekö Mies kuunnellut Teräsbetonin tuotantoa viime aikoina, etenkin Orjatar* -biisiä, sillä justiinsa kun olin ylittämässä kalkkiviivat täyspitkällä maratoonillani, hän ilmestyi jostain ja iski kouraani suklaavanukaspurtilon: "Siinä sulle palkinto raadannasta!".

PS. Olisin ehkä mieluummin ottanut esim. kahden viikon loman Thaimaassa tai timangisormuksen. No jaa, ehkä ensi torstaina.

* Orjatar, kuule käskyni ja tiedä paikkasi. Orjatar, toteuta tahtoni, niin saat palkinnon: jumalaisen nautinnon.