Joku tässä touhussa on niin kieroa. Miten itsensäpaljastelu anonyyminä voikin tuntua niin kiehtovalta? No tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, terve vaan ja hauska tutustua!

Hyviin tapoihin kai kuuluu kertoa ensin kenen kanssa olet tekemisissä.

Tuubiin puserruksia kirjailee vähän yli kolmekymppinen, aikoja sitten miehen kanssa avoliittoutunut nainen. 

Elän itsekästä elämää ilman lapsia (tämä ei tarkoita etten niitä haluaisi). Shoppailen, bailaan ja matkustelen. Teen kovasti töitä jolla varmistan sen, että visa avaa aina tarvittaessa tulevaisuuteni.

Tykkään kovasti gintoniceista, ja juon niiden lisäksi omasta mielestäni liikaa myös eri merkkisiä oluita ja siidereitä, puna- ja valkoviinejä ja muitakin alkoholijuomia. En silti ole mikään denso, enhän? Mistä sen muuten tietää että on? 

Asun Kaupungissa, omassa Talossa. Talossa asuu siis myös Mies, mutta myös Koira ja Kissa. Talo on vanha ja joskus olen nimittänyt sitä itsemurhaksi. Epätoivon hetkinä ruoskin itseäni siitä, että aikoinaan sanoin miehelleni "otetaan tämä" vaikka joka kohdasta näki että remonttia tullaan tekemään seuraavat kymmenen vuotta. Mutta on Talo silti ihanakin. Pidän sen vanhasta kaakeliuunista, tilan tunteesta ja ikkunoista aukeavista näkymistä.

Sitten tosi mehukas paljastus: tykkään myös tytöistä! Ethän kerro kenellekään? Tai no, kerro vaan. Itsekin tuppaan aina välillä unohtamaan että sen asian kanssa ei kamalasti kannattaisi kylillä huudella. Tästäkin aiheesta tulet varmaan lukemaan erinäisiä juttuja Tuubin sivuilta kunhan vauhtiin päästään.

Siinäpä ne tärkeimmät kai. Vielä kerran: tervetuloa ja tosi hauska tutustua! Toivottavasti meistä tulee pitkäaikaiset ystävät!